52,1 kg

Niinhän siinä kävi, kuten epäilinkin. Siis että vaakalukema otti vähän takapakkia eilisestä. Mutta olisihan se nyt ollut aika ihme, jos 800 gramman päiväpudotus olisi jäänyt pysyväksi.

Lupasin eilen, etten laittaisi tuota etenemissuunnitelmaa tänne joka päivä, mutta nyt selvyyden vuoksi haluan kuitenkin näyttää, että kuinka nuo painovaihtelut käytännössä muuttavat tuota suunnitelmaa, joten tässä nyt vielä tämänpäiväinen:

1.11. 52,1 kg

2.11. 51,9 kg

3.11. 51,7 kg

4.11. 51,5 kg

5.11. 51,3 kg

6.11. 51,1 kg

7.11. 50,9 kg

8.11. 50,7 kg

9.11. 50,5 kg

10.11. 50,3 kg

11.11. 50,1 kg

12.11. 49,9 kg

13.11. 49,7 kg

14.11. 49,5 kg

15.11. 49,3 kg

16.11. 49,1 kg

17.11. 48,9 kg

18.11. 48,7 kg

19.11. 48,5 kg

20.11. 48,3 kg

21.11. 48,1 kg

22.11. 47,9 kg

23.11. 47,7 kg

24.11. 47,5 kg

25.11. 47,3 kg

26.11. 47,1 kg

27.11. 46,9 kg

28.11. 46,7 kg

29.11. 46,5 kg

30.11. 46,3 kg

1.12. 46,1 kg

2.12. 45,9 kg

3.12. 45,7 kg

4.12. 45,5 kg

5.12. 45,3 kg

6.12. 45,1 kg

7.12. 44,9 kg

8.12. 44,7 kg

9.12. 44,5 kg

10.12. 44,3 kg

11.12. 44,1 kg

12.12. 43,9 kg

13.12. 43,7 kg

14.12. 43,5 kg

15.12. 43,3 kg

16.12. 43,1 kg

17.12. 42,9 kg

18.12. 42,7 kg

19.12. 42,5 kg

20.12. 42,3 kg

21.12. 42,1 kg

22.12. 41,9 kg

23.12. 41,7 kg

24.12. 41,5 kg

25.12. 41,3 kg

26.12. 41,1 kg

27.12. 40,9 kg

28.12. 40,7 kg

29.12. 40,5 kg

30.12. 40,3 kg

31.12. 40,1 kg

1.1. 39,9 kg

Keskimääräinen pudotusvauhti pitäisi siis tosiaan olla 200 g/vrk, mikä on aika haastavaa muttei mahdotonta. Tähän mennessä useampina päivinä - viimeksi eilen - on lähtenyt jopa enemmän. Tosin tämä laihdutus on vasta sen verran alussa, että suuri osa pudotetusta painosta on varmasti lähinnä nestettä. Voipi olla että tahti tosiaan hidastuu jossain vaiheessa, mutta muutetaan tuota etenemisvauhtia vasta sitten kun se on ajankohtaista. Sen uskotteleminen itselle, että tavoitteen saavuttaminen voisi tapahtua vielä tämän vuoden puolella, toimii kuitenkin hirveän voimakkaana motivaattorina.

Tänään olen syönyt: aamupuuron marjahillolla (1 rkl), keitetyn kananmunan, luonnonjogurttia marja-siemenmyslillä, appelsiinin, 9 eri pähkinää, tomaatin, porkkanan, VLCD-keiton sekä palan tummaa suklaata. Juonut olen 2 litraa vettä sekä muutaman ison kupillisen teetä rasvattomalla maidolla ja makeutusaineella. Edelleenkään ei ole ollut minkään valtakunnan mielitekoja, joten kyllä tämän on pakko olla ketoosin vaikutusta ö_Ö Liikkunut en ole tänäänkään, mutta huomenna ajattelin mennä salille. Huomiseen siis!

51,8 kg

Jos mä olen pieni, ihan huomaamaton.

Tänään olen syönyt: aamupuuron, banaanin, tomaatin, porkkanan, keitetyn kananmunan, yhdeksän eri pähkinää, palan tummaa suklaata, luonnonjogurttia myslillä sekä VLCD-keiton. Juonut olen kohta kaksi litraa vettä ja muutaman ison kupillisen teetä rasvattomalla maidolla ja makeutusaineella.

Paino on pudonnut eilisestä ihan hullun paljon. Johtunee tosin siitä, että taisin syödä eilispäivän aikana pikkuisen liikaa xylitolia... Meinaan tyhjentyi tuo suoli aika kiitettävästi sitten illan tullen... Eli hiukan voisi tuota purkan jauhamistakin rajoittaa jatkossa. Se vaan kun välillä tulee niitä päiviä kun tekee vain mieli koko ajan pureksia jotakin, mutta kun ruokaakaan ei saa syödä enempää kuin on sallittua.

Mutta hei mikäs tässä vaa'an lukemia sen enempää päivitellessä, eipä ole vähään aikaan paino alkanut vitosella ja ykkösellä (jos siis vuodentakaista masennukseen sairastumista ja silloista painon putoamista syömättömyyden vuoksi ei oteta lukuun)! Eihän tästä ole ensimmäisen välitavoitteen saavuttamiseen matkaa enää kuin vaivaiset 1,8 kiloa. Vaikka saattaahan tuo tuosta huomisaamuun mennessä vähän nousta takaisin, mutta tuskin kuitenkaan yli eilisen lukeman, sillä olen noudattanut dieettiä tänäänkin tunnontarkasti. Suklaatakin (siis vaaleaa maitosuklaata, suurinta herkkua) olen syönyt viimeksi tasan viikko sitten, ja viime tiistaina taisin syödä yhden kermatoffeekarkin. Liikkumaan en kyllä päässyt tänään, sillä koko ilta oli käytettävä yhteen huomiseen mennessä palautettavaan koulutehtävään. Mutta muuten on mennyt niin täydellisesti ettei ole varmaan koskaan mennyt. Nyt on luja usko onnistumiseen, ja motivaatio on huipussaan.

Onhan tässä ollut aina vähän pieni nälkä pitkin päivää koko viimeisen viikon ajan, kun pienten ruokamäärien vuoksi maha ei tule juuri koskaan täyteen, mutta olen jo aika tottunut olotilaan. Ja pienestä nälästä huolimatta minun ei kuitenkaan tee mitään mieli, minkä vuoksi luulen, että kehoni on siirtynyt niin sanottuun ketoositilaan. Kun elimistö ei saa tarvitsemaansa määrää energiaravintoaineita, erityisesti hiilihydraatteja, niin keho alkaa tuottaa ketoaineita muuttamalla glukoosiksi kehon rasvavarastoja, jolloin laihtuminen on nopeampaa. Tai jotenkin näin olen sen ymmärtänyt.

Yritän silti syödä sen verran riittävästi, monipuolisesti ja terveellisesti, että jaksan opiskella ja harrastaa liikuntaa ja ettei keho mene säästöliekille. Siksi siis ruokaympyrän mukainen dieetti, en halua jättää mitään pois kokonaan, koska keho kuitenkin tarvitsee ravintoa ruokaympyrän kaikista lohkoista (tämän vuoksi en pidä niin sanotuista ihmedieeteistä, koska ne yleensä vaativat jonkin tietyn ruoka-aineen, kuten rasvan tai hiilareiden, karsimista kokonaan). Mutta lohkojen suhteelliset määrät toisiinsa ovatkin sitten asia erikseen. Itse yritän panostaa proteiinin, hyvien rasvojen, kuidun sekä vitamiinien ja hivenaineiden (erityisesti D-vitamiinin, kalsiumin, B12-vitamiinin jne.) saantiin.

Toki itselläni on edelleen ne "sallitut" ja "kielletyt" ruoat, mutta se tarkoittaa lähinnä sitä, että ruokavaliostani karsiutuvat ne pahimmat, nopeat hiilihydraatit (sokeri, valkoiset jauhot jne.) ja kovat rasvat (eläinrasvat).

Edelleenkään en laske kaloreita, koska vihaan laskemista ja lisäksi se on mielestäni turhan aikaavievää. Ja itse asiassa muutenkin aika turhaa puuhaa, sillä luulisi nyt 13 vuoden syömishäiriö-/laihduttelukokemuksella osaavan ja tietävän jo sen verran, että kuinka kehon saa laihtumaan mahdollisimman nopeassa mutta terveellisessä tahdissa. Ja tällaiseen yhteenvetoon olen nyt päätynyt, ja voin sanoa, että toimii!

Vaikka inhoan kaloreiden laskemista, niin rakastan kuitenkin kaikenlaisten taulukoiden ja listojen laatimista. Tällä hetkellä esimerkiksi käytän KG-lehden Omavaaka -nettipalvelua, jonne merkkaan päivittäiset vaakalukemat. Sieltä pystyn helposti seuraamaan, että kuinka hyvin olen pysynyt tavoitteessani tietyllä aikavälillä. Lisäksi minulla on vihko, johon laadin päivittäin uuden etenemissuunnitelman sen mukaan, miten paljon painoa on vielä pudotettavana. Tämän hetken etenemissuunnitelma on laadittu 200 gramman päiväpudotuksen mukaan, ja se näyttää seuraavanlaiselta:

31.10. 51,8 kg

1.11. 51,6 kg

2.11. 51,4 kg

3.11. 51,2 kg

4.11. 51,0 kg

5.11. 50,8 kg

6.11. 50,6 kg

7.11. 50,4 kg

8.11. 50,2 kg

9.11. 50,0 kg

10.11. 49,8 kg

11.11. 49,6 kg

12.11. 49,4 kg

13.11. 49,2 kg

14.11. 49,0 kg

15.11. 48,8 kg

16.11. 48,6 kg

17.11. 48,4 kg

18.11. 48,2 kg

19.11. 48,0 kg

20.11. 47,8 kg

21.11. 47,6 kg

22.11. 47,4 kg

23.11. 47,2 kg

24.11. 47,0 kg

25.11. 46,8 kg

26.11. 46,6 kg

27.11. 46,4 kg

28.11. 46,2 kg

29.11. 46,0 kg

30.11. 45,8 kg

1.12. 45,6 kg

2.12. 45,4 kg

3.12. 45,2 kg

4.12. 45,0 kg

5.12. 44,8 kg

6.12. 44,6 kg

7.12. 44,4 kg

8.12. 44,2 kg

9.12. 44,0 kg

10.12. 43,8 kg

11.12. 43,6 kg

12.12. 43,4 kg

13.12. 43,2 kg

14.12. 43,0 kg

15.12. 42,8 kg

16.12. 42,6 kg

17.12. 42,4 kg

18.12. 42,2 kg

19.12. 42,0 kg

20.12. 41,8 kg

21.12. 41,6 kg

22.12. 41,4 kg

23.12. 41,2 kg

24.12. 41,0 kg

25.12. 40,8 kg

26.12. 40,6 kg

27.12. 40,4 kg

28.12. 40,2 kg

29.12. 40,0 kg

Tämänpäiväisen etenemissuunnitelman mukaan siis saavuttaisin tavoitteeni 29. joulukuuta, jos paino putoaisi noin 200 grammaa päivässä. Käytännössä laihtuminen tai painon putoaminen ei tietenkään yleensä tapahdu noin tasaisesti, kuten viimeksi juuri tänään sain huomata. Eilisaamuna oli paino pudonnut säälittävät 100 grammaa edellispäivän punnituksesta, mutta tänä aamuna paino oli pudonnut peräti 800 grammaa eilisestä. Eli etenemissuunnitelmaa on muutettava päivittäin, päiviä pitää välillä lisätä loppupäähän ja niin poispäin. Esimerkiksi viikko sitten etenemissuunnitelman mukaan olisin saavuttanut lopullisen tavoitteeni vasta tammikuun kolmantena päivänä tai jotain. On myös hyvin todennäköistä, että painonlasku ja laihtuminen hidastuvat pysyvästi jossakin vaiheessa energiantarpeen vähentyessä, minkä vuoksi tavoitepäivämääräkin siirtyy jossain vaiheessa vähän eteenpäin. Mutta tällä tavalla nyt joka tapauksessa seuraan painoni muuttumista päivittäin. Päivittäisen etenemissuunnitelman uudelleenlaatiminen myös pitää erittäin hyvin yllä motivaatiota. Mutta älkää huolestuko, en aio tuota listaa tänne blogiin joka päivä laittaa ;)

No nyt on tullut taas höpöteltyä sen verran, että lopetan tältä päivältä.

52,6 kg

I'm back!

Anteeksi ihan tosi tosi tosi paljon rakkaille lukijoilleni, etten ole päivitellyt blogiani taas moneen moneen kuukauteen. Ihan hävettää... Mutta lohdutan teitä sanomalla, että ette kyllä ole menettäneet mitään, sillä kuluneet kuukaudet ovat menneet syömisten osalta niin päin metsää kuin vain mennä voi...

Mutta nyt olen taas päässyt ruotuun, luojan kiitos, ja entistäkin motivoituneempana ja tahdonvoimaisempana! Tavoitteet ovat edelleen samat, mutta ruokavalioon ja liikunnan määrään on tullut muutoksia, joskin hyvin pieniä. Muistellaanpas taas vähän niitä "sääntöjä"...

Eli ruokavalio on pääosin edelleen sama "ruokaympyrädieetti": 1) aamupuuro, 2) 1 keitetty kananmuna, 3) 1 hedelmä, 4) 1,5 dl luonnonjogurttia kotitekoisella "myslillä" (kuivattuja marjoja, marjarouheita/-jauheita, kaurarouhetta, juoksevaa hunajaa, siemeniä), 5) VLCD-"vihanneskeitto" valkosipulilla höystettynä (peittää aika hyvin soijaproteiinijauhon vastenmielisen maun). Näiden lisäksi saan syödä napostelunhimooni yhden palan tummaa (70 %) suklaata, 9 erilaista pähkinää (cashewpähkinä, hasselpähkinä, maapähkinä, macadamiapähkinä, manteli, parapähkinä, pekaanipähkinä, pistaasipähkinä ja saksanpähkinä), yhden porkkanan ja yhden tomaatin sekä niin paljon xylitol-purukumia kuin haluan. Vettä tulee edelleen juoda vähintään se kaksi litraa päivässä, ja teetä rasvattomalla maidolla ja makeutusaineella saan juoda niin paljon kuin haluan - ei kuitenkaan enempää kuin litra (330 kcal) rasvatonta maitoa päivässä.

Että näin. Ei mitään maata mullistavia muutoksia, mutta kuitenkin hiukan monipuolisempaa verrattuna aikaisempaan. Niin ja tuo hedelmä sitten tarkoittaa nykyisin tosiaan hedelmää, koska porkkanan ja tomaatin lisäsin noihin "ylimääräisiin", mutta sallittuihin päivittäisiin syömisiin. Ja tuon hedelmän kohdalle olen lisännyt yhden toisenkin "säännön", sellaisen, että kuukauden jokaisena päivänä tulisi syödä joku erilainen hedelmä, jotta ruokavalio olisi mahdollisimman monipuolinen.

Liikuntaan en sen enempää ole tehnyt muutoksia kuin että jooga kolmesti viikossa ei ole enää pakollinen, kertakin riittää, koska opiskeluni vuoksi joudun pyöräilemään kymmenestä kahteenkymmeneen kilometriin lähes päivittäin. Mutta kunhan kerta kuntosalilla, kerta uimassa ja ainakin kerta joogassa tulee toteutetuiksi, niin olen tyytyväinen. Ja sunnuntai on edelleen pakollinen lepopäivä.

Näillä siis mennään taas eteenpäin. Olen nyt tehnyt suunnitelman kahdelle seuraavalle kuukaudelle, ja suunnitelman mukaan saavutan tavoitteeni (40 kg, BMI 16,4) tämän vuoden loppuun mennessä, jos laihdun vajaa puolitoista kiloa viikossa. Vauhti on tiukka muttei mahdoton toteuttaa, sillä tämän viikon aikana on pudonnut jo kaksi kiloa. Se luo uskoa siihen unelmaan, että jo tammikuussa saatan olla tavoitepainossani <3

53 kg

Juu hei vaan.

En ole taas vähään aikaan jaksanut kirjoitella. Kiirettä on pitänyt niin esseen valmiiksi saattamisen, liikunnan kuin sosiaalisen kanssakäymisen merkeissäkin. Ei nyt niistä kuitenkaan sen enempää tällä kertaa.

Kuten varmaan huomaatte, olen vihdoin saanut alitettua maagisen 53,5 kilon rajan. Itse asiassa se alittui kyllä jo viikko sitten, sillä painoin vapun aattona suunnilleen 52,5 kg, mutten vain jaksanut (enkä olisi varmaan edes ehtinyt) kirjoittaa siitä missään vaiheessa. Dieetti ei sitten kuitenkaan pitänyt ihan niin kuin oli tarkoitus - niin syömisen kuin juomisenkaan suhteen - vapun aikana, enkä ole kauheasti liikkunutkaan viime päivinä, mutta jotenkin se paino on silti pysynyt ihan suht hyvissä lukemissa. Maanantaina jaksoin sentään mennä uimaan, mutta eilen en käynyt kuin ruokakaupassa (ja ostin kaiken lisäksi suklaata, argh). Tänään olisin mennyt kuntosalille, muttei ollut aikaa, sillä olin terapian jälkeen koko päivän sukuloimassa. Huomenna yritän kyllä päästä salille joogaamaan ja perjantaina kuntosalille.

Syömiset ovat sentään menneet tänään ihan jees (siis hyväksyttävästi): 1) kaurapuuroa marjahillolla, 2) appelsiini, 3) puolitoista toscapullaa (ja muutama käärepaperisuklaakarkki...), 4) keitetty kananmuna. Lisäksi lasillinen tuoremehua, muutama kupillinen teetä, litra vettä sekä puoli litraa kevytlimsaa. En taida syödä enää enempää tänään. Tavoitteena olisi painaa maanantaina tasan 52 kiloa, mutta katsotaan nyt, kun on tuo äitienpäivä inhottavasti juuri sunnuntaina.

53,5 kg

Kolmas päivä flunssassa, lämpöä edelleen 37-37,5 astetta. Taas yksi päivä vietetty neljän seinän sisällä - lukuunottamatta pikaista ruokakaupassa käyntiä. Mutta ainakin olen päässyt esseen kirjoittamisessa vauhtiin, että jotain positiivista sentään.

Kroppa se tuntuu pitävän kynsin hampain kiinni tuosta samasta painolukemasta, mutta eipähän ole paino ainakaan noussut enää viiteenkymmeneenviiteen. Jännittyneenä odotan, että milloin vaa'an viisari uskaltaa värähtää lähemmäs viittäkymmentä. Nyt on joka tapauksessa jotenkin tosi hyvä fiilis ja tuntuu, että mitä enemmän kertyy näitä hyviä päiviä niin sitä vaikeampi on enää sortua, kun on päässyt niin hyvään vauhtiin.

Tässä laskeskelin, että elokuuhun on ylihuomisesta eli maanantaista lähtien aikaa tasan neljätoista viikkoa. Ja painoa on pudotettavana sopivasti vajaat neljätoista kiloa. Eli jos todella tahdon saavuttaa neljänkymmenen kilon tavoitepainon elokuuhun mennessä, olisi painon pudottava noin kilo viikossa seuraavan kolmen kuukauden ajan. Sillä vauhdilla saavuttaisin viidenkymmenen kilon rajapyykin 23. toukokuuta mennessä ja neljänkymmenenviiden kilon 27. kesäkuuta mennessä. Melko haastava tavoite, muttei suinkaan mahdoton, jos vain jaksan pitää tämänhetkisen linjan. Lisäksi, jos vaa'an lukema näyttää maanantaina viittäkolmea tai alle, niin saan ainakin kilon etumatkaa, tämän hetkisen lukeman perusteella kuitenkin vähintään tuon puoli kiloa. Tästä taitaa olla tulossa kilpajuoksu ajan kanssa.

Voihan olla, että päädyn jopa jättämään vapun juhlinnan vähän vähemmälle, sillä vappu on jo tasan viikon päästä. En oikein tiedä uskallanko ottaa sitä riskiä, että parin päivän juhlimisen ja krapuloimisen seurauksena kaikki menetetyt kilot tulisivat takaisin - pahimmassa tapauksessa korkojen kera. Tiedän, etten joka tapauksessa pysty selviämään vapusta vain parin skumppalasin voimin, se on joko tai. Voi, kunpa voisin olla myös vappuna kipeä... Tosin, ainahan voin tekeytyä kipeäksi? Säästäisin rahaa ja voisin suunnata aikani ja energiani vaikkapa opiskeluun. Silloin kyllä syyllistyisin syömishäiriöisen suurimpaan virheeseen ja lisäksi tuntisin itseni maailman tylsimmäksi ihmiseksi ja kaveriksi. Ja siinä tapauksessa, että viettäisin vappua selvinpäin, olisin tylsä kaikkien muidenkin mielestä. Huoh. En ole kuitenkaan toistaiseksi tehnyt vielä mitään tarkempia suunnitelmia tai luvannut mitään kenellekään, joten periaatteessa voin vielä päättää mitä tahansa. Vappu on sentään joka vuosi... Jos ensi vuonna sitten olisin laiha eikä tarvitsisi murehtia yhden viikonlopun vuoksi..?

Ei hitto, miksi edes mietin koko asiaa?? Onko muka tosiaan niin kamalaa olla yhtenä vappuna selvinpäin, jos sen avulla pysyn tavoitevauhdissani voidakseni vihdoin tulla siksi tytöksi, joka hyväksyy itsensä? Tottakai olen juomatta niin vapun kuin juhannuksenkin, siihen asti että olen tavoitteessani! Jos vappuna paistaa aurinko, menen muina naisina ystävieni matkaan, hymyilen ja nautin ihmisten seurasta, mutta tulen ajoissa kotiin nukkumaan. Jos taas sataa, jään kotiin ja vietän vappua itsekseni, mutta olen joka tapauksessa juomatta ja siten seuraavana päivänä taas vähän lähempänä tavoitettani. Sounds a plan. A good one.

Tänään syötyä: 1) ruisleipä margariinilla, jääsalaatilla, seitanilla, rypsijuustolla ja kurkulla, 2) 1 dl luonnonjogurttia myslillä, 3) keitetty kananmuna, 4) pussillinen (250 g) naposteluporkkanoita, 5) VLCD-"vihanneskeitto". Lisäksi 2 dl tuoremehua, 2 l vettä ja paaljon paaljon teetä ja purkkaa. Itse asiassa olen mässyttänyt purkkaa nyt niin paljon, että mahani on kipeä ja turvoksissa kuin ilmapallo. Muttei haittaa, sillä tiedän, että huomenna aamulla se on taas entistä litteämpi ja ihanampi <3

[...]

Okei, ei enää purkkaa tänään. Taisi juuri tyhjentyä paksusuolen lisäksi myös koko ohutsuoli.

P.S. Purukumipakkauksen tuoteselosteen mukaan yhdessä purukumityynyssä on energiaa 2 kcal. Tarkoittaako tuo koko purukumia, siis myös sitä perusmassaa, jota ei ole tarkoitettu syötäväksi, vai ainoastaan sitä osaa, joka syödessä liukenee irti massasta?

53,5 kg

Vain kun tulen olemattomaksi, Jumala voi päästä sisään,

ts. silloin ei ole mitään olennaista minun ja hänen elämänsä välillä

No niin, vihdoin taas vähän paremmassa painolukemassa. En näköjään enää kehtaa kirjoittaa tänne, jos paino nousee. Näyttää paljon paremmalta, jos trendi on laskeva.

Sunnuntaina olin tosiaan leffassa ja intialaisessa ravintolassa. Tuli sitten syötyä 400 g irtokarkkeja (puolet leffan aikana, puolet seuraavan päivän luennolla) ja valtava annos intialaista ruokaa naan-leivän kera. Ristiriitaista kyllä, että samana päivänä olin shoppaillut vaihteeksi liian pieniä vaatteita ("sitku oon laiha niin..."): ihanan pilkullisen mekon, ihanat haaremihousu-malliset vaaleansiniset farkut, ihanan kirkkaankeltaisen hameen, ihanan pilkullisen huivin ja ihanan violetin paidan. Toistaiseksi ainoastaan huivi mahtuu päälleni... Kaiken lisäksi olin sunnuntai-iltana puoleenyöhön saakka vaalivalvojaisissa, jonka aikana join yhden lonkeron ja yhden siiderin, vaikka olin nimenomaan vannottanut itselleni, että ei alkoholia ennen vappua! Argh. Sen siitä saa, kun lähtee mukaan sosiaalisiin tilanteisiin. Sitä vaan syö ja juo, koska muutkin syövät ja juovat.

Onneksi sain itseäni niskasta kiinni heti maanantaina enkä jäänyt morkkistelemaan viikonloppua. Tosin söin kyllä leffaa varten ostetut irtokarkit loppuun, mutta muuten syömiset meni normaalisti ja pääsin myös uimaan. Ja tiistaina olin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan salilla joogaamassa! Se oli aivan mahtavaa! Olin hyvin tyytyväinen itseeni, että uskalsin mennä, vaikka olin aikaisemmin ajatellut, etten kehtaa mennä ennen kuin olen saanut painoa pois riittävän paljon. Keskiviikkona kävin kuntosalilla.

Nyt olen sitten kaksi päivää ollut kovassa flunssassa, joten en ole päässyt liikkumaan. Mutta syömiset ovat menneet täydellisyyttä hipoen viimeiset neljä päivää! En ole sortunut edes lohtusuklaaseen flunssan vuoksi, mikä on mielestäni aikamoinen saavutus. Eilen oli pakko käydä ruokakaupassa hakemassa maitoa, koska kaupat ovat suurimmaksi osaksi kiinni näin pääsiäispyhinä, ja kävelin jopa tuskallisen hitaasti ylitsepursuavien karkkihyllyjen ohi. Mutta selvisin! En yksinkertaisesti nähnyt yhtään järkevää syytä ostaa karkkia, suklaata, jäätelöä tai edes niitä kirotun hyviä kuivattuja mansikoita. Rasvattoman luomumaidon lisäksi tarttui ruokakaupasta mukaani ainoastaan pussillinen naposteluporkkanoita ja rasiallinen sokerittomia kurkkupastilleja! Kaiken soutamisen ja huopaamisen jälkeen olen tainnut vihdoin päästä jyvälle tämän laihdutusprosessin suhteen. Selvää on, että vaivaa täytyy nähdä, jotta a) saa painon putoamaan ja b) saa pudotetut kilot pysymään poissa. Ja nyt olen valmis näkemään sen kaiken vaivan.

Olen oikeastaan aika tyytyväinen, että tulin kipeäksi juuri näin pääsiäisenä, sillä nyt on hyvä syy jäädä kotiin potemaan flunssaa eikä siten tarvitse lähteä sukuloimaan (lue: syömään kaikkia lihottavia pääsiäisherkkuja), vaan saan rauhassa jatkaa projektini kanssa. Lisäksi voin alkaa suunnitella, että mitä tehdä kaikkien tulevien kissanristiäisten kohdalla, sillä seuraavaksi on vuorossa ainakin vappu ja äitienpäivä. Huoh. Kunpa voisin sulkea silmät muulta maailmalta muutamaksi kuukaudeksi. Tai pysäyttää ajan.

Tänään olen syönyt: 1) paahtoleivän margariinilla, jääsalaatilla, seitanilla, rypsijuustolla ja kurkulla, 2) 2 dl luonnonjogurttia myslillä, 3) omenan sekä 4) keitetyn kananmunan, ja nyt "siemailen" vielä tuon ällöttävän VLCD-"kasviskeiton". Lisäksi pari sokeritonta kurkkupastillia, 2 dl tuoremehua, 2 l vettä sekä x kupillista teetä (menin sekaisin laskuissa jo monta tuntia sitten...). Myös purkkaa on tullut jauhettua ahkerasti. Kahtena viimeisenä päivänä olen suurinpiirtein vain istunut lukemassa tai koneella kirjoittamassa esseetä joko purkkaa pureskellen tai teetä tai vettä litkien. Jo neljä päivää olen ylittänyt itseni opettelemalla toisaalta säätelemään nälän ja kylläisyyden tunnetta, toisaalta myös vähän sietämään tuota nälkää. Jos nyt en vähään aikaan kohtaisi niin kauheasti sosiaalisten tilanteiden asettamia houkutuksia tai muita häiritseviä tekijöitä, voisin jopa sanoa uskovani tämän projektin onnistumiseen.

53,5 kg

Jes! Vaa'an viisari osoittaa LÄHES tasan viittäkolmea! Mutta sen pitää olla täysin kohdalla, ennen kuin voin sanoa painavani sen verran. Ehkä huomenna...? Tai sitten ei, sillä tämän päivän syömiset on mennyt vähän metsään.

Muuten olen syönyt niin kuin pitääkin (kaurapuuroa ja 1 rkl marjahilloa, appelsiini, keitetty kananmuna, 1 dl jogurttia myslillä), mutta sorruin ruokakaupassa ostamaan jäätelöpuikon (365,4 kcal) JA pussillisen (250 g) kuivattuja mansikoita (noin 360 kcal/100 g eli yhteensä 900 kcal!!!). Tuo jäätelö siis oli päivän vapaa valinta, että se oli ihan ok, mutta nuo mansikat ostin lähinnä huomista varten, sillä olen menossa elokuviin huomenna, mutta en sitten tietenkään pystynyt pitämään näppejäni erossa niistä. Nyt on sitten syöty 900 kilokaloria liikaa tälle päivälle. Masentavaa.