52,6 kg

Voi, onko siitä todellakin noin kauan, kun olen tänne viimeksi kirjoittanut! Siis helmikuussa! Tai no oli tuolla näköjään pari jotain hassua luonnosta, mutten aio päivitellä niitä tänne nyt sen enempää.

Paljon on ehtinyt tapahtua viimeisten... reilun neljän kuukauden aikana. Kevät meni oikeastaan aika pitkälti opiskelun, lähinnä kanditutkielman, mutta myös ahkeran liikunnan harrastamisen, parissa. Innostuin astangajoogastakin jopa siinä määrin, että lähdin kokeilemaan, josko saisin kasvatettua harjoittelukertoja kolmeen viikon aikana. Myös muu liikkuminen maistui epätodellisen hyvältä. Valitettavasti kuitenkin samoin kävi myös ruoan kanssa, nimittäin sekin maistui, niin tavallinen ruoka kuin herkutkin, sillä energiantarve oli suuri, enkä sitten päässyt kaikesta huolimatta eroon painosta, vaan oikeastaan päinvastoin. Haba kasvoi, mutta niin myös ruokahalu. Miten siinä näin pääsi käymään, ihmettelin itsekseni.

Olin kuitenkin ihan tyytyväinen aktiivisuuteeni, kunnes sitten huhti-toukokuun vaihteessa vastaan tuli hieman ikäviä yllätyksiä. Nimittäin varmaankin jo aikaisemmin mainitsemani refluksioireet pääsivät jostain syystä äitymään niin pahoiksi, että valtavien polttavien kipujen vuoksi vähensin paitsi syömistä myös fyysistä harjoittelua. Pari viikkoa meni siinä, kun ravasin terveyskeskuksen, päivystyksen, sairaalan ja yksityisen välillä. Selvisihän se ongelma sitten lopulta, ja nyt on aika varattuna ruokatorven pH-mittaukseen, manometriaan ja gastrokirurgille sekä myöhemmin mahdollisesti leikkaukseen. Sitä odotellessa joudun olemaan aika kovalla happopumpunsalpaajalääkityksellä, minkä lisäksi tulisi noudattaa kasvissyöjän kannalta katsottuna melko tiukkaa ruokavaliota. Tupakan, alkoholin, kahvin ja ylipainon suhteen ei tietenkään ole mitään ongelmaa, vaan ongelman tuottavat lähinnä raakojen ja väkevien vihannesten, kuten raa'an paprikan, sipulin, valkosipulin, tomaatin, sitrushedelmien sekä mahdollisesti myös vihreiden vihannesten syömiskielto (en ole vielä ihan täysin selvillä, että mikä kaikki sitä refluksia itselläni aiheuttaa). Myös suklaa, hiilihappoiset juomat, tuoremehut, liika sokeri, liika rasva ym. ovat pannassa. Laihduttajan näkökulmasta voisi tietenkin ajatella, että refluksitautia sairastava on onnekas, kun ei yksinkertaisesti saa eikä voi syödä roskaruokaa ja muita herkkuja eikä liian isoja annoksia. Voin kuitenkin todeta, ettei tämä todellakaan ole mukavaa, enkä olekaan vielä oikein päässyt tasapainoon tuon syömisen kanssa. Pahimpana viikkona pystyin syömään lähinnä kaurapuuroa, minkä vuoksi/ansiosta paino tippui pari kiloa ja menin muutenkin aika heikkoon kuntoon. Mutta sen jälkeen, kun lääkitystä nostettiin sen verran, että oireet lievittyivät siedettävälle tasolle, ne kilot ovat tietysti tulleet takaisin, korkojen kera. Refluksitaudin lisäksi itselläni todettiin kaikkien testien ja verikokeiden jälkeen myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Vanhuus ei tule yksin, sanotaan.

Mutta se siitä kevään "laihdutushistoriasta". Viimeiset pari viikkoa ovat olleet hyvin takkuilevia syömisen uudelleenopettelemisen ja liikunnan uudelleenaloittamisen suhteen, mutta suunta on oikea. Viime viikolla pääsin jo sentään taas uimaan ja kuntosalille, tällä viikolla olen noiden lisäksi käynyt myös sauvakävelemässä. Syömisen osalta erityisesti herkkujen vähentäminen sekä annoskokojen pienentäminen on ollut haasteellinen tehtävä, mutta siinäkin olen jo kunnostautunut. Vaikka paino ei missään vaiheessa ole noussut edes 53 kilogrammaan, tunnen itseni silti ihan hirvittävän isoksi (lihavaksi), ja etenkin vatsan seutu on kasvanut niin isoksi, etten kehtaa edes mennä astangajoogaan. Hölmöä, mutta onhan se joogaaminen melko hankalaakin, kun vatsa on koko ajan tiellä :) Toistaiseksi yritän keskittyä muihin lajeihin, ja katsoa sitä joogan jatkamista myöhemmin.

Mutta jääköön tämän päiväiset löpinät nyt tähän, että riittää juttua myös ensi kerraksi. Ja tällä kertaa en jätä tätä kesken, sillä jo nyt tuntuu siltä, että olen pettänyt itseni lisäksi myös arvokkaat lukijani, jotka mahdollisesti arvostaisivat vähän säännöllisempää kirjoittelua :) Huomiseen!

Jääköön taakseni syntinen entinen

Pystyn muuttumaan vielä, mä tiedän sen