Herään yöllä aivan järkyttävään vatsakipuun, joka jatkuu vielä päivälläkin. Mietin, mitä oikein olenkaan tekemässä itselleni ja tajuan, että laihaksi tuleminen ei tarkoita sitä, että sen vuoksi pitäisi kärsiä tällä tavalla. Päätän kylmästi lopettaa ummetuslääkkeillä ja VLCD-valmisteilla leikkimisen, tuli mitä tuli. Roskiin vaan pillerit ja jauheet, hei hei! (Myös puoli kiloa irtokarkkeja putoaa kolisten roskaämpärin pohjalle, mutta ei siitä nyt sen enempää...)
Lääkkeistä ja Nutrileteista luopuminen kertaheitolla tuntuu oikeastaan hyvin puhdistavalta ja vapauttavalta. Tuntuu, kuin aloittaisi puhtaalta pöydältä. Tuntuu, että nyt on luotava sellainen selkeä suunnitelma, johon eivät vippaskonstit kuulu. Viisi "ateriaa" tai annosta: 1) puuro tai leipää, 2) jogurtti, 3) keitetty kananmuna, 4) hedelmä, 5) vapaa valinta. Uuden alun innoittamana päätän myös käydä läpi ylitsepursuilevan vaatekaappini sisällön ja poistaa sieltä kaikki liian pienet vaatteet. Sulloan löytöni kahteen mustaan jätesäkkiin ja roudaan ne varastoon odottamaan laihempia aikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti