Juuri heikkona olen voimakas (2. Kor. 12:10).
Kahdeksas päivä.
Nukun yöni todella levottomasti ja huonosti, mutta väsymys katoaa saman tien astuessani vaa'alle. Vihdoinkin kunnon pudotus! Olen noudattanut ruokavaliotani nyt "virallisesti" viikon ajan, siis seitsemän päivää. Tuona aikana olen myös liikkunut paljon ja minulta on pudonnut kaksi kiloa. Kaksi kiloa! Ihana motivaation täyttämä innostuksen aalto virtaa mahanpohjassani. Nuo kaksi kiloa ovat varmasti suureksi osaksi nestettä, mutta pudotus mikä pudotus. Tärkeintä on nyt vain jatkaa sinnikkäästi eteenpäin ja ajatella, että olen päässyt hyvään alkuun. Ehkä ensi viikolla alitan jo maagisen, viidenkymmenen kilon rajapyykin?
Aamupalaksi syön paahtoleivän kasvisrasvalevitteellä, ruukkusalaatilla, kasvisleikkeleellä, rypsijuustolla ja kurkulla sekä juon lasillisen tuoremehua ja teetä. Tänäänkin pitää mennä yliopistolle pariksi tunniksi, minkä jälkeen tulen vauhdilla ruokakaupan kautta takaisin lukemaan huomiseen tenttiin. Loppupäivän aikana syön kotona Nutrilett keiton, Pro Feel -cottifrutin, omenan sekä ison lautasellisen fetasalaattia (fetajuustoa, jäävuorisalaattia, punasipulia, tomaattia ja kurkkua salaatinkastikkeella). Lukemisen välissä jaksan sentään käydä pururadalla juoksemassa. On kylmä, mutta toppavaatteet alkavat hiostaa puolenvälin jälkeen. Riittämättömät yöunet ja vähäkalorinen ruokavalio saavat sydämen takomaan rinnassa lujempaa. Se huutaa: "Syö! Nuku! Hidasta! Mitä tahansa, mutta älä rääkkää minua näin!" Juokseminen itsessään kyllä sujuu varsin kevyesti. Lenkin jälkeen jumppaan vielä käsipainoilla ja venyttelen huolellisesti.
Huomisesta tentistä huolimatta menen aikaisin nukkumaan, mutta laitan herätyskellon soittamaan kuudelta muutaman tunnin kertausta varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti