
Ylimääräisestä ja turhasta painolastista luopuminen muuttaa tapaa, jolla ihminen kokee jokapäiväisen elämänsä. (Voima 9/2009)
Maha toimii jälleen vasta punnituksen ja aamupalan jälkeen, mutta mitäs siitä sitten, kun tiedän, että viimeiset viisi päivää ovat menneet hienosti. Tarkastelen itseäni pitkästä aikaa kokovartalopeilistä oikein kriittisesti, ja peilikuvani kieltämättä herättää minussa aiempaa enemmän tyytyväisyyttä. Painoa ei ole lähtenyt tosiaankaan montaa kiloa, mutta laihtunut olen selvästi ja ahkeran treenaamisen ansiosta keho on kiinteämpi kuin koskaan. Silti, minussa on vielä paljon puutteita. Paljon pienennettäviä kohtia, kuten pömppömaha, jenkkakahvat ja jopa vähän selluliittia. Aamupalaksi syön taas pienen annoksen kaurapuuroa marjahillolla sekä juon lasillisen tuoremehua ja kupillisen teetä.
Saan varattua itselleni aamupäiväksi ajan lääkärille tarkoituksenani keskustella noista refluksioireista. Lääkärissä minulle määrätään resepti niitä samoja lääkkeitä, joita jo hain apteekista, mutta puolet vahvempi annos. Lisäksi kehotetaan välttämään tupakointia, alkoholia ja kahvia, mutta niidenhän osalta minulla ei mitään ongelmaa olekaan. Lisäksi esimerkiksi karkkia(?) ja sitrushedelmiä pitäisi välttää sekä mahdollisesti myös teetä. Toivottavasti rupeaisi närästysoireet pian lähtemään...
Koska tänään on sen verran pitkä päivä, minun on pakko syödä opiskelijaruokalassa. Valitsen lounaaksi mahdollisimman kevyen vaihtoehdon eli sipulikeittoa, johon lisään ainoastaan muodon vuoksi ripauksen juustoraastetta ja muutaman crostinin. Keiton kanssa juon lasillisen vettä ja lasillisen rasvatonta piimää, mutta salaatteja ja leipää en ota. Hyvä minä! Lisäksi - ja suureksi yllätyksekseni - tulen täyteen jo ennen kuin olen ehtinyt syödä lautastani tyhjäksi, ja keittoa jää suurinpiirtein kolmasosa. Evääksi minulla on banaani ja Nutrilett shake, jotka syön luentojen väliaikoina.
Illalla kotiin päästyäni olen aivan poikki, vaikken ole edes harrastanut mitään liikuntaa (jos pyöräilyä ei lasketa). Kaiken lisäksi aamuinen itsetyytyväisyys on kaikonnut tyystin, ja näen peilistä vain lihavan possun. Katson telkkarista pari ohjelmaa, lueskelen uusinta KG-lehteä ja syön porkkanaraastetta raejuustolla ja salaatinkastikkeella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti