53,5 kg

Kolmas päivä flunssassa, lämpöä edelleen 37-37,5 astetta. Taas yksi päivä vietetty neljän seinän sisällä - lukuunottamatta pikaista ruokakaupassa käyntiä. Mutta ainakin olen päässyt esseen kirjoittamisessa vauhtiin, että jotain positiivista sentään.

Kroppa se tuntuu pitävän kynsin hampain kiinni tuosta samasta painolukemasta, mutta eipähän ole paino ainakaan noussut enää viiteenkymmeneenviiteen. Jännittyneenä odotan, että milloin vaa'an viisari uskaltaa värähtää lähemmäs viittäkymmentä. Nyt on joka tapauksessa jotenkin tosi hyvä fiilis ja tuntuu, että mitä enemmän kertyy näitä hyviä päiviä niin sitä vaikeampi on enää sortua, kun on päässyt niin hyvään vauhtiin.

Tässä laskeskelin, että elokuuhun on ylihuomisesta eli maanantaista lähtien aikaa tasan neljätoista viikkoa. Ja painoa on pudotettavana sopivasti vajaat neljätoista kiloa. Eli jos todella tahdon saavuttaa neljänkymmenen kilon tavoitepainon elokuuhun mennessä, olisi painon pudottava noin kilo viikossa seuraavan kolmen kuukauden ajan. Sillä vauhdilla saavuttaisin viidenkymmenen kilon rajapyykin 23. toukokuuta mennessä ja neljänkymmenenviiden kilon 27. kesäkuuta mennessä. Melko haastava tavoite, muttei suinkaan mahdoton, jos vain jaksan pitää tämänhetkisen linjan. Lisäksi, jos vaa'an lukema näyttää maanantaina viittäkolmea tai alle, niin saan ainakin kilon etumatkaa, tämän hetkisen lukeman perusteella kuitenkin vähintään tuon puoli kiloa. Tästä taitaa olla tulossa kilpajuoksu ajan kanssa.

Voihan olla, että päädyn jopa jättämään vapun juhlinnan vähän vähemmälle, sillä vappu on jo tasan viikon päästä. En oikein tiedä uskallanko ottaa sitä riskiä, että parin päivän juhlimisen ja krapuloimisen seurauksena kaikki menetetyt kilot tulisivat takaisin - pahimmassa tapauksessa korkojen kera. Tiedän, etten joka tapauksessa pysty selviämään vapusta vain parin skumppalasin voimin, se on joko tai. Voi, kunpa voisin olla myös vappuna kipeä... Tosin, ainahan voin tekeytyä kipeäksi? Säästäisin rahaa ja voisin suunnata aikani ja energiani vaikkapa opiskeluun. Silloin kyllä syyllistyisin syömishäiriöisen suurimpaan virheeseen ja lisäksi tuntisin itseni maailman tylsimmäksi ihmiseksi ja kaveriksi. Ja siinä tapauksessa, että viettäisin vappua selvinpäin, olisin tylsä kaikkien muidenkin mielestä. Huoh. En ole kuitenkaan toistaiseksi tehnyt vielä mitään tarkempia suunnitelmia tai luvannut mitään kenellekään, joten periaatteessa voin vielä päättää mitä tahansa. Vappu on sentään joka vuosi... Jos ensi vuonna sitten olisin laiha eikä tarvitsisi murehtia yhden viikonlopun vuoksi..?

Ei hitto, miksi edes mietin koko asiaa?? Onko muka tosiaan niin kamalaa olla yhtenä vappuna selvinpäin, jos sen avulla pysyn tavoitevauhdissani voidakseni vihdoin tulla siksi tytöksi, joka hyväksyy itsensä? Tottakai olen juomatta niin vapun kuin juhannuksenkin, siihen asti että olen tavoitteessani! Jos vappuna paistaa aurinko, menen muina naisina ystävieni matkaan, hymyilen ja nautin ihmisten seurasta, mutta tulen ajoissa kotiin nukkumaan. Jos taas sataa, jään kotiin ja vietän vappua itsekseni, mutta olen joka tapauksessa juomatta ja siten seuraavana päivänä taas vähän lähempänä tavoitettani. Sounds a plan. A good one.

Tänään syötyä: 1) ruisleipä margariinilla, jääsalaatilla, seitanilla, rypsijuustolla ja kurkulla, 2) 1 dl luonnonjogurttia myslillä, 3) keitetty kananmuna, 4) pussillinen (250 g) naposteluporkkanoita, 5) VLCD-"vihanneskeitto". Lisäksi 2 dl tuoremehua, 2 l vettä ja paaljon paaljon teetä ja purkkaa. Itse asiassa olen mässyttänyt purkkaa nyt niin paljon, että mahani on kipeä ja turvoksissa kuin ilmapallo. Muttei haittaa, sillä tiedän, että huomenna aamulla se on taas entistä litteämpi ja ihanampi <3

[...]

Okei, ei enää purkkaa tänään. Taisi juuri tyhjentyä paksusuolen lisäksi myös koko ohutsuoli.

P.S. Purukumipakkauksen tuoteselosteen mukaan yhdessä purukumityynyssä on energiaa 2 kcal. Tarkoittaako tuo koko purukumia, siis myös sitä perusmassaa, jota ei ole tarkoitettu syötäväksi, vai ainoastaan sitä osaa, joka syödessä liukenee irti massasta?