Skip dinner, end up thinner
Sunnuntai. Tänään on vapaapäivä. Ei syömisen, mutta liikunnan suhteen. Saa olla tekemättä mitään. Ja pitääkin olla, sillä yksi välipäivä viikossa auttaa kehoa palautumaan raskaista suorituksista, kuten varmaan aikaisemminkin tässä blogissa olen huomauttanut.
Viimeisimpänä kertyneet kilot katoavat nopeasti, ja kahdessa päivässä on kadonnut jo kilo nestettä. Vatsa tuntuu jo nyt paljon litteämmältä kuin vielä muutama päivä sitten, mahtavaa! Myös näpyt naamassa on hyvä merkki, sillä ne kertovat siitä, että kehoon kerääntynyt kuona on lähtenyt liikekannalle. Tämän päivän ruokalista näyttää muuten suunnilleen samalta kuin eilenkin: kauraleipää, VLCD-keitto, banaani, keitetty kananmuna. Yosan tilalla tänään on nyt 2 dl A-jogurttia ja mysliä. On mukavaa, jos voi luoda edes vähän vaihtelua päivien välille, sillä siten ei kyllästy niin helposti. Itse en muutenkaan oikein välitä mistään ns. ihmedieeteistä. Hyvällä tuurilla pystyisin syömään jotain kaalisoppaa ehkä viikon (tai sitten en). Tai sinnittelemään jollain vissy-, vauvanruoka- tai lentoemäntädieetillä. Ja mitään Atkinsin diiettiä en kasvissyöjänä edes kuvittele. En myöskään luota minkäänlaisiin dieettikapseleihin ja laihdutuspillereihin - enkä neuvoisi ketään muutakaan sellaisiin luottamaan. Jos haluaa laihtua pysyvästi, on se tehtävä edes jotenkin järkevästi, olemassaolevaa ruokavaliotaan muuttaen, minkä vuoksi olen itse laatinut itselleni niin helposti noudatettavan mutta kuitenkin monipuolisen, täysipainoisen ja ravintorikkaan ruokavalion kuin vain mahdollista. Noihin VLCD-valmisteisiin kuitenkin vielä luotan sen verran, että niitä voi hyvin käyttää aterian korvikkeena. Mutten omassa dieetissä tietenkään käyttäisi niitä esim. hedelmän korvaamiseen, se olisi ihan älytöntä. Ei, vaan käytän niitä vapaa valinta -kohdan täyttämiseen aina kun se vain suinkin on mahdollista eikä ole mitään erityisiä mielitekoja.
Olette muuten varmaan kuulleet niinsanotusta 2-4-6-8 -dieetistä, joka on ollut suosittu etenkin teinien keskuudessa. Siis, että syödään vuorotellen 200, 400, 600 ja 800 kcal päivässä. Tässä dieetissä juuri kalorimäärien vaihtelevuudella pyritään huijaamaan aineenvaihduntaa, jotta keho ei menisi säästöliekille. Varmasti jokainen vähänkin fiksu ihminen kuitenkin ymmärtää, ettei esimerkiksi tuo 200 kilokalorin kalorimäärä ole mistään kotoisin, sillä keho tarvitsee paljon enemmän jo pelkän perusaineenvaihdunnan ylläpitoon! Jopa 800 kcal päivässä joka päivä on aivan liian vähän! Kyllä tuolla dieetillä varmasti laihtuu, ehkä nopeastikin, mutta sen seurauksena keho menettää niin paljon tärkeitä ravintoaineita - varsinkin, jos kalorit tulevat kevytlimpparista, sipseistä, suklaasta ja pussillisesta karkkia. Ei näin! Eihän tuommoisella kalorimäärällä jaksa edes liikkua, etenkään jos jatkuvasti paleltaa ja on huono olo. Lisäksi hyvin monella tuntuu tuon dieetin noudattaminen johtavan lopulta järkyttävään ahmimis-oksentamiskierteeseen. Tässä blogissa en kehota ketään laihduttamaan tai pyri antamaan neuvoja siihen, mutta JOS koet, että sinulla on todellinen tarve laihduttaa, niin yritä edes tehdä se kehosi tarpeita mukaillen, terveellistä ja monipuolista ruokavaliota noudattaen. No niin, nyt loppui saarnaaminen.
Olen kyllä huvikseni kehitellyt tuosta dieetistä oman versioni, joka perustuu VLCD-valmisteisiin, nimittäin 5-4-3-2-1-0 -dieetin :) Sitä noudatetaan niin, että ensimmäisenä päivänä kaikki viisi ateriaa korvataan VLCD-valmisteilla, toisena päivänä neljä, kolmantena kolme, neljäntenä kaksi ja viidentenä yksi. Tämä ei ole mikään ihmedieetti, sillä muut ateriat ovat vapaasti valittavissa, ja kuudentena päivänä kaikki ateriat koostuvat normaalista ruoasta. Se on sitten eri asia, miten kukakin ne muut ateriat koostaa... Sen sijaan pelkillä VLCD-valmisteilla laihduttamisen luokittelisin ihmedieetiksi, sillä itse en selviytyisi sellaisella montaakaan päivää. Yleensä niitä suositellaankin lähinnä ns. kick start -vaiheeseen, jotta painonpudotus saadaan hyvin alkuun, minkä jälkeen niiden käyttämistä voi jatkaa korvaamalla joitain yksittäisiä aterioita. Dieeteistä ja syömisestä voisi kyllä jauhaa loputtomiin, mutta ehkä nyt kuitenkin siirryn muihin asioihin.
Olen harmikseni huomannut, että kauhean moni aiemmin seuraamaani sh- tai laihdutusblogia pitänyt on lakannut kirjoittelemasta. Laihdutusblogia pitäneet ovat ehkä kyllästyneet jatkuvien epäonnistumisten raportointiin, tai sitten kiinnostus on muuten vain lakannut. Joidenkin kohdalla taas syyt voivat olla hyvinkin monimutkaisia: masennus, sairaalaan joutuminen tai jokin suuri muutos elämässä, kuten parisuhteen päättyminen, on saattanut vaikuttaa innostuksen loppumiseen. Kokemuksesta ymmärrän hyvin, sillä olen itse ollut aika tuuliviiri tämän blogin pitämisen suhteen ja ollut taas useita kuukausia kirjoittamatta. Nyt yritän kuitenkin taas panostaa tähän kaikkeen ja pitää tavoitteeni kirkkaana mielessä. Ajattelin, että kirjoittaisin vähintään aina silloin, kun paino on pudonnut edellisestä postauksesta. En tiedä, mistä tuollainenkin "sääntö" oikein mieleeni tuli, mutta kai sekin liittyy siihen kontrollin tarpeeseen... Tai sitten vaan jatkan kirjoittamista aina kun huvittaa. Toivottavasti nyt huvittaisi vähän useammin ;)
Mutta noista laihdutus- ja sh-blogeista, että vinkatkaa niistä ihmeessä myös tänne. Ja muutenkin saa kommentoida - valitettavasti kuitenkin sen rajoituksen puitteissa, että tahdon tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista. Olen jälleen kerran pahoillani siitä, että olen estänyt vapaan kommentoinnin, mutta kun en kerta kaikkiaan halua mitään haukkumista tai muuten asiattomia viestejä tänne. Olen niitä lukenut ihan riittävästi muiden blogeista, kiitos. Ne ihmiset, joita blogini ärsyttää, annan neuvon: kenenkään ei tarvitse tätä lukea, joten älkää neuvoko toisia "hankkimaan elämä" vaan tehkää se itse. Ehkä olette vain itse niin tyytymättömiä omaan vartaloonne ja ulkonäköönne, että täytyy meitä kunnianhimoisempia tulla pilkkaamaan. Ja koska en edelleenkään jaa täällä mitään laihdutusvinkkejä teineille enkä kehota ketään laihduttamaan itseään anorektikoksi, on kenenkään ihan turha tulla valittamaan, että joku kuolee anoreksiaan takiani. Kyllä niitä laihdutusvinkkejä ja anorektisia esikuvia kuulkaas on tämä maailma muutenkin pullollaan; nuoret löytävät niitä niin netistä ja televisiosarjoista kuin huolestuneiden äitiensä naistenlehdistäkin. On aika vaikea yrittää suojella nuoria huonoilta vaikutteilta haukkumalla yksittäisiä blogikirjoittajia. Kaiken lisäksi olen huomannut, että parhaimmillaan/pahimmillaan syyttely saattaa jopa provosoida laihduttavaa/syömishäiriöistä nuorta jatkamaan ihan vain "todistaakseen" jotakin.
No niin, tulipahan taas auottua päätä. Kyllä minä oikeasti ymmärrän, miksi jotkut ovat huolissaan median antamasta naisihanteen mallista, mutta tämä blogi ei ole oikea paikka valittaa siitä. Sorry. Ja vaikka nyt olenkin päättänyt siirtää tavoitettani vähän alemmas, niin se ei todellakaan ole mitään siihen verrattuna, että jopa monet itseäni yli 10 cm pidemmätkin haluavat päästä samaan tavoitteeseen, siis tyyliin painoindeksiin 14 ja jotain. Oma tavoitteeni (BMI 16,4) ei ole myöskään niin ehdoton, että tavoittelisin sitä esim. kuukautisten poisjäämisen ehdolla, ei tosiaankaan. Viimeistään siinä vaiheessa ymmärrän lopettaa, jos menkkoihin tulee häiriöitä, hiukset alkavat ohentua tms. Mutta turha sitä on kenellekään täällä sen enempää selitellä. Näin nyt olen yksinkertaisesti päättänyt, ei voi mitään. Jos päätökseni jotakuta loukkaa tai kiusaa, niin älkää hyvät ihmiset lukeko tätä blogia, piste. Jos joku kuitenkin jostain syystä on tätä kiinnostunut lukemaan, niin tervetuloa! Kannustusta laihduttamiseen ette täältä saa, mutta omaa projektiani saatte sosiaalipornon nälkäänne rauhassa seurata.
Nyt siirryn opiskelun ja teen juomisen pariin loppupäiväksi.
P.S. Saatan aina välillä lisäillä tai muuttaa jo kirjoitettuja tekstejä, jos jotain tulee myöhemmin mieleen. En tiedä, tuleeko siitä lukijoilleni jotain päivitysviestejä, mutta toivottavasti ei haittaa.
